Etusivu uusiksi! Ei mentykään Vancouveriin. Tai mentiin, mutta se tapahtui vasta myöhäisemmässä jaksossa. Meillä oli hidas aamu. Päätettiin aamulla, että hypätäänkin vasta tiistaina bussiin ja mennään tsekkaamaan Vancouver. Oltiin vasta yhdentoista aikaan Denny'sillä aamupalalla.
Meijän äiti on velvoittanut meidät ehtimään hänen kansakoulukaverinsa Vancouverista. Noh, ei se ollu niin paha rasti, kun äkkiseltään kuulostaa. Meillä oli tiedossa nimi, numero ja jopa osoite. Siinäpä sitten olikin kaikki lähtökohdat. Hilkka rohkeana (ja tiedonhaluisena) otti ja soitti siihen numeroon aamulla. Puhelu meni kuitenkin vastaajaan. Aamupalan jälkeen näpyttelin Burnabyssa olevan osoitteen naviin ja lähdettiin sinne. Saavuttiin mukavalle asuinalueelle ja löydettiin osoitteen mukainen talo. Sieltähän löytyi oikean niminen ihminen jo etupihalta. Kun selvisi, ketä ollaan ja mistä tullaan, alkoi puhuminen ja sitä riitti! Kolme tuntia meni kuin siivillä. Tulihan siinä päivitettyä Parkkilan ja Aholan kuulumiset viimeisen 60 vuoden ajalta. Oli muuten ensimmäine ihminen kohta viiteen viikkoon, joka puhui meille suomea. Iso kiitos Seijalle ja Ivanille mukavasta päivästä! Monet terveiset on tulossa meidän mukana Haapajärvelle.
Burnabysta hurautettin hotellille ja tietenkin uimaan! Lämpötila oli maltillinen +21C Hotelli on melko rauhallinen, niin on saatu uima-allas lähes yksityiskäyttöön.
Iltamassa käytiin syömässä ja minä lähdin sen jälkeen näyttämään pirkoille Stanley Parkia. Sehän on iso puistoalue, voisi kai melkein sanoa, että saari, Pohjois-Vancouverin ja Downtownin välissä. Puistossa kasvaa punapuita ja siellä on isoja vanhoja jättipuiden kantoja.
Ferguson Pointissa ajoin auton parkkiin ja jalkauduttiin meren rantaan. Ihasteltiin maisemia, kuvattiin laivoja ja nautittiin lämpimästä kesäillasta.
Siellähän me nähtiin viimeinkin tämän reissun ensimmäinen pesukarhu. Olikin niin röyhkeä yksilö, että tuli minua portaissa vastaan, eikä edes meinannut väistää. Minun oli siirryttävä.
Jossain vaiheessa eteen tuli tuttuja kadunnimiä, niin kävin sitten esittelemässä senkin hotellin, missä yhdeksän vuotta sitten asuttiin yksi viikko. Lisäksi neuvoin Robson Sreetin ja muut ostoskadut. Takapenkillä oli hiljaista. Ei se "Einari" usaltanu nukkua, mutta eipä paljon vilkuillut ympärillensäkään. Päpi kuvas etupenkiltä rakennuksia ja liikennettä.
Kiertoajelun jälkeen hurautettiin Lions Gate Bridgestä yli pohjoisen puolelle. Takapenkkiläinenkin sai taas vapaasti hengittää.
Tuttuja, ihanaa! Voin vaan kuvitella kuinka Hili on ollu elementissään �� Täällä on herätty ekaan ”loma”aamuun ja Arska näyttää paistavan. Tässä suunnitellaan seuraavaa siirtoa( minä pitkään ja hartaasti,mutta onneks polvi on jo pikkusen parempi ni ei tarvi nuita kahta apujalkaa raahata mukana) että oisko se keittiön kaappien siivous vaiko kirja ja terassilla löhöily. No nyt kumminkin kahvia koneeseen! -Jutta
VastaaPoistaPesukarhu! Jännä ku just toissa iltana äidille sanoin että elukoita ootta nähny ja kuvannu monenlaisia mutta ei pesukarhua! No nyt on sekin kuvattu. Ja ei kyllä yllättänyt yhtään että löysitte sieltäkin jo tuttuja! 😂
VastaaPoistaTäällä rintamalla kaikki vielä (toistaiseksi) hyvin. Lapset aloitti lomailun kutsumalla serkut ja naapurin lapset kylään. Pihalla juossut nyt jos jonkinmoista lätkäjätkää, koiran ulkoiluttajaa ja kaverinserkunkaimaa että me ollaan Juhan kaa laitettu vaan sormet ristiin, että kunhan vain ne omat löytyisi kotiin iltaan mennessä. Ja onhan ne. Kerran vain on pitänyt Aaron etsiä naapurustosta kotiin. Ihana kun on kavereita 😄
Niin se vain hujahti aika nopsaan. Kotimatka lähenee ja lomapäivät alkavat olla vähissä. Ottakaa nyt viimeisistä päivistänne siellä kaikki irti. Tulkaahan turvallisesti kotiin nii ja sen helteen taisitte lähettää tänne etukäteen😎 terkkuja kaikille - Liisa -
VastaaPoistaÄiti äsken soitti ja oli niin iloinen kun sai kertua teijän kyläilystä. Ite en ollu kerinny vielä juttujanne lukia ku on vapaa päivänä ollu niin kiire. Nyt lähen Busterin kans koirapuistoon treffeille. Löydettiin nimittäin Haapajärveltä toinenkin nöffi 😍
VastaaPoistaSepän mummu kertoikin tärkeimmät uutiset tämän päivän blogipäivityksestä, mutta pitihän se vielä itsekin lukea ja kuvat katsoa (ja saa hyvän syyn maata hetken sohvalla) mää kyllä suuresti ihmettelen, että Katja ei millään aja Helsingissä, mutta joku Vancouver menee tuosta nuivvaa ��
VastaaPoistaMeillä on ollut tämä päivä kans yhtä menemistä; oon istuttanut tänään kesäkukkia, kävin ruuskalta hakemassa koiranruokaa ja samalla sepällä laskemassa päät (mummu, pappa, elka ja kissa näytti olevan kotona) , käytiin Ellan kans syömässä kesän ekat kiskajätskit ja nyt ajattelin kokeilla, että osaanko paistaa paremman possupihvin kuin lauantainen kengänpohja myllyrannassa. Elämme jännittäviä aikoja. Ei uskois että on nukkumapäivä...
-Heli
Aina yhtä pirteitä Pirkoja ei näytä matka väsymystä missään varmaan ihan aiheellista käyttää hautausmaalla virtaa purkamassa. On varmasti ollut mahtava kylä reissu teillä puhumista on ollut suun kuivumiseen asti�� Hyvää loppu lomaa ja Tervetuloa koti konnuille��
VastaaPoistaOn se vaan ihmeellistä, että teillä löytyy tuttuja, minne ikinä menettekin. Hyvin voin kuvitella sen kolmen tunnin puhetulvan, mikä vierailulla puluputti.
VastaaPoistaOnneksi Katjakin pääsee jo vähemmillä ajokilometreillä.....mitä nyt pientä pyöritystä Vancouverissa.
Lämmintä saatiin vihdoin tännekin. Vois jo puhua jopa helteestä, ainakin paikotellen.
Erityisesti Päiville muistutuksesti (ei taija Päivillä olla paljon mielessä tanssit, ehkä hivenen muuta mielenkiintoisempaa) , että illalla oli Pyhäsalmella avajaistanssit. Mukavat ja .....totutun kuumat sellaiset. Väkeä oli paljon, sillai soppelisti.
Rattoisaa loppulomaa teille! Tulkaa reippaina kotiin! -Anita-