DAWSON CITY

Dawson Cityssa aamu aukesi aurinkoisena, mutta pian taivaalle kiertyi pilviharso. Varttuneemmat siskot lähti aamupyykille ja minä jäin siirtämään edellisen päivän kuvia tietokoneelle. Nämä ne taas esilämmitti pyykkejä kolmevarttia, ennen kuin osui oikea kone, mikä otti vettäkin. Kun saatiin rytkyt koneesta, lähdettiin tepsuttelemaan kylän raittia.

Dawson on siitä jännä, että se on säilytetty hyvin pitkälti ennallaan. Kaduilla ei ole päällystettä ja kyllä siellä rapa lensikin perjantai-iltana sateen jälkeen. Kävelytiet on lankkusiltoja kadun vierustalla. Onhan siellä toki uuttakin rakennettu, mutta vanhaan tyyliin. Joitakin vanhoja rakennuksia oli ihan 1900-luvun alusta. Niille, joille on vielä epäselvää Dawsonin historia, niin neuvon käymään vaikka taas siellä wikipediassa. Tästä taas klikkaamalla nimeä saat lisätietoa: Dawson City ja kultaryntäys

Käytiin "aamupalalla" syömässä wrapit ja ryyppimässä kahvit. Samalla alkoikin aurinko paistamaan. Näpsittiin vielä muutamia kuvia rakennuksista ja hypättiin autoon.

Nyt olikin sitten huomattavasti mukavampi seilata Yukonjoella, kun aurinko paistoi. Ja Kultakuumeen (Gold Rush) seuraajille tiedoksi, että Tony Beetsin proomut Jasmine B ja Kid Commando näytti rötköttävän lauttarannassa. Ite karvanaamaa tai muita TV:stä tuttuja en bongaillut kaupungissa. Toki, suurin osa vastaantulleista oli kullankaivajia, vaatteista ja olemuksesta päätellen.

Ajettiin ylös vuorelle ja käytiin näppäämässä muutama kuva kaupungista ja Yukonjokilaaksosta. Tuntui ihan siltä, kuin ois oltu lomalla!

Taas hurautettiin lauttarantaan, viimeinen silmäys (ainakin vähään aikaan) Dawsoniin ja suunnattiin Klondike Highwayta etelään. Matka Carmacksiin ei ollut kummoinen. Olihan siellä toki välillä ihan huikeita maisemia, mutta en niitä enää tähän lataa. Päpi haluaa aina kuvata tienvarsikylttejä, niin Hilikin joskus innostuu samaan hommaan. Tältäkin siirtymältä se otti taas yhden loisto-otoksen. Ei aina satu se kännykkäkamera oikein päin käteen...

Matkalla, 60km ennen Steward Crossingia huomattiin vuorilla pienehkö metsäpalo. Tutkiskelin netistä, niin se oli havaittu jo keskiviikkona. Palot vain on täällä usein tiettömien taipaleiden takana, eikä niitä päästä sammuttamaan. Tilannetta seurataan ja ellei taivaalta tule apuja, niin annetaan palaa, kunnes tilanne muuttuu uhkaavaksi. Tämänkin päivän reitin varrella näyttää olevan uusi metsäpalo. Pitää tsekata tilanne vielä netistä, ennen kuin lähdetään ajamaan. Tänään siis siirrytään Carmacksista Watson Lakeen, kivuttomat 584 kilometriä. Luvassa on kaunis, lämmin ja aurinkoinen päivä. Eilen nähtiin pitkästäaikaa mustakarhu. Toivottavasti tänään vielä muitakin eläimiä. Tulevan yön majoitus on meille tuttu entuudestaan. Muistetaan myös, että netti oli huono. Blogia ei siis varmaankaan kuulu, mutta paiskataan instaan muutama kuva, kun päästään kohteeseen. Koittakaa te voittaa se Kanada jääkiekossa. Me ei malteta jäädä sitä tänne katsomaan, vaan on tilattu Annalta tekstiviesti-tilanneselostus.